Jätkäluukku 6

Me oltiin eilen Groomin kanssa erittäin iloisia siitä, että Suomi on itsenäinen maa. Miksikö? Sen tähden, että tänään on vapaapäivä ja me saatettiin lähteä baanalle! Istuin siskon luona kun Groomilta tuli viestiä, että voitais lähteä istumaan iltaa joidenkin täysin tuntemattomien tyyppien (tunnettiin me niistä yks) kanssa ja no, voin kertoa että kannatti lähteä. Tunnin varoajalla ei ehkä bilelookia saada aikaiseksi (etenkin kun mä ehdin olla kotona ehkä kymmenen minuuttia), mutta eeeei sitä kaivattukaan. Meillä oli hauskaa kaikesta huolimatta ja seuralaisten ilmeet olivat aika pettyneitä, kun jouduttiin lähtemään vikaan bussiin. Musta on kyllä vähän huolestuttavaa, että vähän joka paikasta mun huoneessa alkaa löytyä baarien kuitteja...

Mun suomalaiset lempparimiehet ovat pääosin muusikoita. Sebastian Rejman (The Giant Leap), Marko Saaresto (Poets of the Fall), Aste ja Cheek. Kuitenkin julkkiskokit Harri Syrjänen ja Henri Alén ovat myös kivoja, koska mies + ruokaa ei yleensä voi olla huono yhdistelmä! Urheilijoista mulle tulee mieleen vain Ville Peltonen (koska se teki maaleja vuoden -95 ottelussa), Tuomo Ruutu (koska Groom tykkää siitä) ja Petri Kontiola (koska sen pelinumero on 27). Lisäksi tykkäsin pienenä tosi paljon Markus Pöyhösestä, mutta mies on kadonnut julkisuudesta jo ajat sitten.

Kyllä mä kuitenkin tykkään suomipoitsuista, vaikka suomalaisia julkkismiehiä niin vähän tunnenkin. Mun mielestä on ihan ok, että välillä jurotetaan ja ei puhuta tunteista, kunhan sen kryptisen miehen saa kuitenkin jossain vaiheessa puhumaan. Ja ainakin nää mun tuntemat nuoret miehet on aika hyviä puhumaan, joten ehkä stereotyyppinen suomalainen mies alkaa pikkuhiljaa muuttua? Mä en ainakaan heitä vielä kirvestä kaivoon!

~ indeed