BLOGGER TEMPLATES »

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Aws

"Aaaaws-aws-aaaaws-aaws-aws-aaaaws-aws-aws" kuului kun indeed käveli tänään portaita alas... ja syystäkin! Mä olin just kertonut sille tuoreimmat havainnot mun enemmän kun maisemasta. Tuoreimmat ja ehkä parhaimmat havainnot ikinä! Erityistä painoarvoa tähän tuo vielä se, että mun yks kaveri, joka ei oo urhannu hirveemmin positiivisia kommentteja mun enemmän kun maiseman suhteen vahvisti mun havainnot ja heitti vielä ekstraa päälle!

Meijän koulussa on idiootteja, jotka jättää ruokalassa tarjottimensa pöytään, eivätkä vie niitä pois kuten tapoihin kuuluu. Nää idiootit sattuu olemaan vielä mun enemmän kun maiseman kavereita... ja nyt tulee vuoden "aws": Mun enemmän kun maisema on monta kertaa korjannut niiden tarjottimet pois! Mä oon kattonu pari kertaa, miten se vie himmeitä tarjotin- ja lautasvuoria pois ja nyt kun mun kaveri, joka kulkee aina laput silmillä on huomannu saman asian, mä oon lievästi sanottuna myyty! Mä oon myös pariin kertaan kuulu, miten se on käskenyt sen kavereita viemään tarjottimensa pois... aaaws! Kuollaan söpöyteen! <3

Groom

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Maanantaiaamuna krapula ja vapina...

Tänään on ollu ihan jees päivä. Mitä nyt MrB myöhästy ekalta tunnilta joku 20 minuuttia, mutta sen uus paita korvas kyllä kaiken. Oon aikasemmin puhunu, että sillä on hottispaita (musta kauluspaita), mutta tää tulee jo ihan hyvin kakkossijalle! En tiiä, mikä kauluspaidoissa viehättää, mutta kauluspaita käärityillä hihoilla ja... loppuu sanat kesken. Ei voi oikeen muuta sanoa. Toivottavasti toi paita on arkipaita, että sitä sais ihastella useemminki kuin kerran parissa viikossa, koska muuten en kestä! Suutun sille, jos se ei pidä sellasia vaatteita mistä tykkään. (Vois alottaa vaikka kertomalla sille, mistä sen vaatteista pidän... :D)

Oikeesti mun ekan tunnin alku ei menny lähellekään pipariks, vaikka MrB puuttuikin. Oikeestaan noilla tunneilla en ees hirveesti kiinnitä siihen huomiota, kun meillä on Groomin ja parin muun kaverin kanssa mielenkiintoisemmat jutut... Anygay, tänään pääsin vähän tuoksuttelemaan yhtä maisemaa! Ei ollu sama tuoksumaisema kuin Groomin postauksessa, eikä tätä maisemaa oo vissiin aiemmin edes mainittu täällä blogin puolella, vaikka me puhutaankin siitä hyyyyyyyyyyvin paljon.
Kuitenkin mua hieman rupesi hymyilyttämään, kun tunnilla piti hakea kuulokkeita ja tää maisemamies oli mun edessä niitä kuulokkeita ottamassa. Se jotain sääti siinä ja mulla oli aika hyvin aikaa siinä kosketusetäisyydellä tuoksutella ja joo... Kyllä sekin tuoksu hyvältä! Ei ollu mikään kauhea leyhähdys, muttei mikään "joo kävin aamulla suihkussa ja käytin axen shampoota"-häivähdyskään. Kyllä siinä jotain ihan ajatuksella käytettyä tuoksua oli. Pitää jatkossa vähän tutkailla tarkemmin, millainen tuoksu on kyseessä. Tänä aamuna en ihan ollu vielä niin vireessä, että oisin ruvennut suoraan analysoimaan.

Ekaa tuntia piristi myös pari kaverilta saatua viestiä. Aiemmin se ei oo (ainakaan mun tietääkseni) hirrrveesti seuraillu sen koulun tarjontaa, mutta nyt jotain muutosta näyttää tapahtuvan. Otan siitä kunnian itselleni, koska viesteissä oli selvästi mun käyttämiä termejä! ;3

Huomenna ois taas kunnon maisemointia luvassa heti toisella tunnilla ja; "MrB - The Hunt" is on!

~ indeed

Tuoksu

Mun enemmän kun maisemalla oli tänään uudet ihan törkeen mageet housut. Sillä oli kans uus pipo, mikä päässä se on ihan mielettömän söpö! Se tosin väärinkäytti sitä pipoa yhdistämällä sen ihan väärän väriseen T-paitaan.

Tänään kun oltiin lähössä koulusta yksi maisemista taas hyppi mun silmille. Mä olin vaan kävelemässä ulos, kun se syöksy mun eteen ja tukki mun reitin. Mä melkein törmäsin siihen, enkä osannu päättää, pitäiskö mun ohittaa se edestä vai takaa, koska sillä ei näyttäny olevan pienintäkään aikomusta siirtyä pois mun tieltä. Mä olisin voinu vaan nopeesti sniikata sen takaa ohi, mutta se tuoksu niin helvetin hyvältä, että mä vaan jäädyin siihen sen viereen. Onneks indeed tajus kiskasta mut pois! Mä olisin kyllä mielummin haistellu sitä vähän pidempään, mut ehkä parempi näin...

Mun pitäis varmaan vähän rajottaa, eikä julkisesti jäätyä haiselemaan puolituttua jätkää. Se vaan tuoksu niiiin hyvältä, että ton tuoksusen jätkän matkaan lähtis millon vaan! Mä en vaan voi vastustaa hyvältä tuoksuvia jätkiä. Pitää jatkossa alkaa "vahingossa" törmäilemään niihin ja ottaa hajuaisti oikeen kunnolla käyttöön...mähän en ees tiiä miltä mun enemmän kun maisema tuoksuu! 

Muutenkin musta tuntuu, että ihan liian moni on perillä mun asioista. Melkeinpä kaikki tietää mun enemmän ku maisemasta (mukaanlukien tää hyvän tuoksunen jätkä...). Alkaa vähän ärsyttää tää, että kaikki tietää mun asioita mut mä en tiiä, että ne tietää.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Haba

Maaliskuu pelastettu, indeed lähetti mulle aivan mielettömän habakuvan mun ykkösmaisemasta!


Groom

Messing with my mind (The Giant Leap)

Ykkösmaiseman hiukset on jo okei. Oikeestaan mä panikoin ihan turhaan. Se on sen verran kuuma jätkä, ettei hiusten leikkuu sitä pilaa...tuo vaan uusia piirteitä esiin.

Helmikuu oli tosiaan paska kuukausi ja me indeedin kanssa päätettiin, että maaliskuusta tulee parempi. Oikeestaan kaikki merkit olis kohillaan, ainakin horoskoopissa. Maaliskuu alkoi ihan hyvin, mutta sitten kaikki jotenkin tyssäs ja nyt on vaikee pysyä positiivisena. Tekis mieli vaan vetää takas helmikuu linjalle, mutta toisaalta taas pinkkimaaliskuu olisi houkuttelevampi kuin paluu helmikuun angstiin.

Mä en oikeestaan tiiä mikä mua vaivaa. Munhan pitäis nyt leijailla pilvissä ja olla ihan super happyhappy koko ajan! Tasan viikko sitten mä olin The Giant Leapin keikalla ja pääsin ihailemaan Sebastian Reymania eturivistä. Sebu on oikeesti jotain niin kuumaa, ettei sanat riitä kuvaamaan! Mut ei se saanu mua itkemään, eikä pyörtymään, eikä oikeestaan mitään muutakaan. Se oli vaan kuuma. Me päästiin Sebun kaa vielä yhteiskuvaan ja puhuttiin sen kanssa, mutta jotain jäi puuttumaan. Mä oon oikeesti venannu Sebun näkemistä siitä asti kun TGL:n eka levy ilmesty...eli ikuisuuden! Ja nyt kun mä vihdoin nään sen niin...se on vaan kuuma ja that's it.

Eilen mä taas olin 30 Seconds To Marsin keikalla. Ennen keikka käytiin Stokkalla nimmareiden jaossa. Nimmareita ei tosin haettu, sen verran oli jengiä paikalla. Mun pään päälle ilmestyi kyllä valtava kysymysmerkki, kun me seistiin nimmareiden jakopaikalla ja katotiin kun ihmiset tuli hysteerisesti itkien ja täristen nimmarit kädessä pois. Jared Leto on kuitenkin vaan ihminen. Siinä olikin sitten hyvä miettiä, että minkä takia mä en oo yhtä hysteerinen kun kaikki muut. Tosin Jared Leto ei oo ikinä lukeutunut mun suurimpiin idoleihin, mutta silti. Kai mun nyt olis kuulunu olla ees vähän "iik, apua se on tossa ilmielävänä! Mä oon sen kaa samassa tilassa ja hengitän sen kanssa samaa ilmaa ja nään sen ja sain kuvia siitä! Uuuuh nam!" Mut mä en ollu. Oikeestaan mä vaan mietin, montako tuntii sitten mä oon viimeksi juonut kahvia.

Me indeedin kanssa mietittiin, miks me ei menty hysteeriski ja seottu Jaredin näkemisestä. Siihen yksi kaveri sitten heitti, että me seotaan paljon vähemmästäkin. Se antoikin vähän ajattelemisen aihetta. En mä enää sekoa kun nään mun "vähän enemmän kuin maiseman", mutta jos se tuli puhumaan mulle, niin siinä jäis Stokkan elektoriikkaosastollinen hysteeriä 30STM faneja kakkoseksi...

Mua vähän harmittaa, että mun idolirakkausvaihe on kuihtunut. Oikeestaan mulla ei oo pitään aikaan ollut idolia, enkä mä oikeestaan ees fanita mitään bändiä, tai mitään muutakaan. On paljon bändejä, mistä mä tykkään, mutta en mä oo valmis matkustaan Helsinkiä pidemmälle niitä kattomaan...ja Helsinkikin alkaa olemaan jo aika rajoilla. Meiltä on Helsinkiin kuitenkin huikee 20 minuutin ajomatka.

Siellä keikalla mä aloin ymmärtää niitä hysteeriä faneja vähän paremmin. Oli meinaa aika helvetin mahtava keikka! Mä oon ihan tyytyväinen, että päästiin ihan lavan viereen aitioon, eikä meijän tarvinnu olla kaikkien runnottavana kentällä. Varsinkin kun mua ei oo mitenkään pituudella pilattu...

Nyt pitäis keksiä, miten maaliskuu saatais uuteen nousuun. Vähän alkaa olee epätoivonen olo. Nyt on tapahtunu jo niin paljon hienoja asioita ja nekään ei oo sytyttäny, enkä mä enää tiiä mikä sytyttäis! Ennen yhdistelmä mies-kitara-haba oli jotain niin kuumaa, että väkisinkin alkaa hymyilyttää. Nyt mulla on sellanen kuva tossa taustakuvana, mutta se on vaan kivannäkönen, enkä oo kertaakaan hymyillyt kun avaan koneen. Koulun kuumiksetkaan ei enää sytytä. Kaikki vaan olla möllöttää paikallaan. Mut mä vaikka väkisin revin jostain jotain äksöniä, jos en omalla niin sitten indeedin kustannuksella...


Groom

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Mur

MrB on kelju ja juonitteleva paskiainen.

Perjantai on viikon ainoa päivä, kun en nää sitä kunnolla (ei yhteisiä tunteja) ja totta helvetissä se pitää hottispaitaansa lähinnä perjantaisin.

Se selvästi yrittää karistaa mua kannoiltaan...

~ indeed

torstai 11. maaliskuuta 2010

'Cause you're up then you're down

Tää maaliskuun alkupuoli on ollu yhtä vuoristorataa! Ihan alussa me mietittiin Groomin kanssa, että tästä tulee helkkarin hyvä kuukaus, koska helmikuu oli pelkää angstia ja kaikki tuntu menevän reisille. Nyt tää viikko on menny koko ajan vähän huonompaan suuntaan ja välillä tuntuu, että maaliskuukin menee reisille.

Ihan ekana mulla tuli kyllästyminen MrB:hen ja viikko sitten päätin, että sillä on viikko aikaa sytyttää. Eilen oli deadline, mutta kaveri sanoi, että mun pitää antaa sille perjantaihin asti aikaa... Noh, en mä sitä henno pudottaa pelkäks maisemaks, koska sitten mulle ei jäisi ketään, joka voisi olla enemmän kuin maisema.

Sit oli taas vähän kivaa; kävin mm. lätkämatsissa ja Groomin kanssa STS Goes Kaivo -bileissä tuijottelemassa The Giant Leapia (= Sebastian Rejmania). Kuitenkin tuntuu, että kiva viikonloppu kostautuu huonona viikkona ja tää viikko on menny vähän angstaillessa. Tosin meillä on molemmilla ollu ihan helvetisti koulustressiä + ainakin mulla himasta tulevaa painetta, niin ei oo mikään ihme, että homma tuntuu vähän kusevan...

Nyt on kuitenkin ees vähäsen sellainen olo, että nyt voisi taas lähteä homma nousuun. Ykkösmaiseman hiukset on oikeestaan ihan hyvännäköset. Ehkä vähän lyhyet, mutta jo kuukauden päästä ne näyttää jo varmasti aika helkkarin hyviltä, kun pituutta on tullu taas lisää. Oikeestaan ne hiukset sopii sille, mutta toisaalta ne edelliset oli ihanat... Edelliset oli sellaset söpöt ja pörrötettävät ja toi nykynen malli on armeijatyyppinen, mikä kyllä tuo sen kasvonpiirteet esille. Eikä pidä unohtaa armeijaan, miehisyyteen ja univormuihin ohjautuvaa mielleyhtymää, mihin ne hiukset ajaa. ;) Vähän aikaa kun vielä totuttelee, niin ehkä mä jo totean, että se on aivan helkkarin kuuma noilla uusilla hiuksilla.

Mun horoskooppi muuten päätti vähän kettuilla mulle ja sanoi "Turha valittaa, että hän ei huomaa sinua. Oletko muka tehnyt jotain asian eteen?" Okei, enhän mä ole ja mietinkin tossa, että MrB:n piirittämisestä voisi periaatteessa kehittää pelin, jotta tulis tehtyä edes jotain. Pitäisi vaan keksiä hyvä strategia... Groom melkein sai tänään mut kävelemään päin sitä, mutta huomasin tilanteen ja väistin. Ja oikeesti olisin törmänny sen vieressä kulkeneeseen jätkään, koska ne käveli mun kannalta väärinpäin. ;( Noh, ehkä me keksitään jotain siistiä, kun saadaan koulujuttuja muita alta pois ja on taas vähän tilaa ajatella...

~ indeed

tiistai 9. maaliskuuta 2010

In Memoriam - Ykkösmaiseman hiukset

Mun ykkösmaisema on leikannu hiuksensa! Mä en oo vielä ees nähnyt niitä, mutta oon ihan shokissa. Ne oli niin ihanat! Rakastin niitä! Ja nyt niitä ei enää oo! Se on kyllä niin fiksu jätkä, että tuskin nää uudet ihan hirveet on, mutta just nyt oon vaan aika järkyttynyt. Mun ruotsin lukemista ei tuu enää mitään, kun ajattelen vaan niitä hiuksia.

Ykkösmaiseman hiusten muistolle:

Älä unohda silmää kyyneltyvää, älä sydäntä kaipaavaa, älä hellää katsetta, joka sinua rakastaa…

Sinä tulit suoraan sydämeeni,
sinä toit lohdun murheeseeni.
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.

Muisto, jota en ikinä unohda.
Muisto, jota kukaan ei voi minulta varastaa.

Uniini sun kuvasi heijastuu, sinua kaipaan..

Mä ryntään perääs jos liian kauas meet

You make me smile

Hiljenee
Kaikki äänet kaupungin
Kun mä meen
Taas yksin kävellen
Vaimenee
Yössä kaiku askelten
Mun sydän vaikenee
Kun mä sua muistelen
Uudelleen
Sun muistoos hyväilen
Meitä miettien
Hiljaisuutta kuuntelen
Ja tiedän sen
Vaikka kuinka paljon turhaan kiertelen
Sua vielä tarvitsen

Jos sä meet
Vain kaipuuni kuulen sisälläin
Kunnes
Vain pelkkä tyhjyys mulle jäis
Tahdo en mä silloin jatkaa eteenpäin
Sateeseen
Mä kuljen valvoen
Tunnit hiipuen
Mutta irti päästä en
Tiedän sen
Että liian paljon sua mä kaipailen
Mutta niin paljon särkyy, jos sä meet...

Se joka sanoi ettei kukaan ole täydellinen unohti sinut.

Jos olisin Julia rakastaisin Romeota, jos olisin äiti rakastaisin isää, jos olisin enkeli rakastaisin Jumalaa, mutta olen minä
ja rakastan Ykkösmaiseman hiuksia.

Sun takii mä jaksan hengittää, sun takii jaksan elää. Oot se syy miks mä aamuisin nousen, oot se mitä ilman ei ois mitään. Oot mulle täydellinen ihanuus.

Tapahtu mitä tapahtu tuut aina olemaan mun sydämessä

R.I.P. Ykkösmaiseman hiukset

Ikävöiden, Groom

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Happi loppuu ja hajotuttaa

Perus aamu. Herätyskello soi. Herätysvalo loistaa. Torkutan kännykän herätystä 15 minuuttia ennen kuin pakotan itseni ylös. Vessaan. Aamupesu. Kahvi tippumaan. Vaatteet päälle. Kahvi kuppiin, kurkusta alas ja meikit naamaan. Jossain kohtaa ajantaju on kadonnut ja saan taas juosta bussipysäkille. Ei haittaa, se on oikeastaan aika virkistävää. Näin kun asiaa tarkastelee, aamu oli samanlainen kuin eilen. Päivästä taas tuli hyvin erilainen. Hyvällä tavalla erilainen...

Ensimmäinen takaisku tuli tosin jo bussissa, kun mun ehdoton ykkösmaisema astui sisään. Sillä oli pipo, mikä tarkoittaa, että hiukset on huonosti ja tän jätkän kohdalla hiukset on aika ratkasevassa asemassa. Onhan se muutenkin tosi hot ja kaikkea, mutta sillon kun sillä on hiukset hyvin, mua alkaa hymyilyttää ja happi loppuu, kun nään sen. Tästä takaiskusta oli kuitenkin helppo toipua. Mä nimittäin onnistuin sniikkaamaan sen perään, kun käveltiin pysäkiltä koululle. Ihan helppoa se ei tosin ollut. Jouduin mm. ohittamaan kolmen jätkän muodostaman lihamuurin (huom. liha, ei lihas) ja koukkaamaan vähän puskan kautta, mutta kyllä kannatti! Siitä parin metrin etäisyydeltä oli aikas mukava tarkkailla sen jätkän kävelyä ja vähän muutakin. Se kävelee tosi kivasti, käyttää sopivasti polvia ja muutenkin siitä huokuu rentous. Mä en ymmärrä, minkä takia kaikki jätkät kävelee niin tajuttoman hitaasti! Tää kaveri kyllä käveli ihan mukavaa vauhtia, mutta parkkipaikan kohalla vauhti jotenkin hyytyi. Sen seurauksena mä melkein kävelin sitä päin, koska tuijottelin sen jalkoja sen sijaan, että olisin katsonut eteenpäin. Sen vauhdin hyytymiseen löytyi kyllä ihan järkevä syy. Siinä parkkiksella pyöri aika paljon autoja ja toisin kun mä, se katteli eteenpäin, ettei jää alle.

Mä jouduin vähän pettymään kun pääsin kouluun eikä ruokalassa ollut ketään kuumiksia. Ne ei oo vielä oikeen sisäistänyt, että niiden kuuluu seistä perjantai aamuisin hyvissä ajoin ruokalassa kivat vaatteet päällä hiukset nätisti, että mä voin maisemoida ja imeä energiaa matikan tunnille. Tää mun ykkösmaisema kyllä oli siellä ja se haahuili söpösti ja oli vähintään yhtä pettynyt kun mä, koska sen kuumiskaverit ei ollu vielä tullut.

Matikan tunti meni ilman maisemia. Toisaalta ihan hyvä. Matikka on vähän huono maisemointiaine. Tippuu aika nopeesti kärryiltä, kun unohtuu katselemaan jonkun mieletöntä selkää...

Matikassa ei siis ollut maisemia, mutta ei se mitään. Mä maisemoin senkin edestä sitten välkällä. Unohduin tosin liian pitkäksi aikaa maisemoimaan ja myöhästyin tunnilta. Tällä kertaa mä pääsin vieläpä maisemoimaan mun "vähän enemmän kuin maisemaa". Ei mun pitänyt jäädä siihen niin pitkäksi aikaa maisemoimaan, mutta mä en vaan saanut silmiäni irti siitä, kun se veti päällimäisen paidan pois ja seisoo mun edessä valkonen pitkähihanen päällä kuumaakin kuumempana. Mä ajattelin vaan koko ajan, että mähän seison siinä niin kauan kun sekin seisoo. Sitten mä muistin, että sillähän on perkele hypäri ja tajusin katsoa kelloa ja sitten olikin jo kiire.

Seuraavalta tunnilta päästiinkin sitten 10 minuuttia ajoissa ja tietenkin mulla oli kauhea kiire takasin ruokalaan maisemoimaan. Mulla oli mukana yksi kaveri, joka on aika pihalla meidän kuvioista, vaikka me aika avoimesti niistä puhutaankin sekin kuullen. Se ei selvästikään kuuntele meitä ja on sen takia aina ihan kujalla. Mulla olikin ihan hirveä työ kiskoa se mukaan ruokalaan. Sen piti päästä vessaan ja mun piti sitten rautalangasta vääntää, että meidän on ehdottomasti pakko mennä ruokalan vessaan, ei suinkaan tohon lähimpään, mihin on ehkä 500 kertaa lyhyempi matka. Väkisin mä sitten raahaan kaverin ruokalan vessaan. Jouduttiin vaan kiertämään vähän ikävästi, koska kaveri sai traumoja rappusista, enkä päässyt heti tsekkaamaan, miten kuumaa tavaraa ruokalassa olisi tarjolla. 

Kun me lopulta päästään ruokalaan, ei siellä ole ketään kuumiksia. Mä oon lievästi sanottuna pettynyt, koska meillä oli vuorossa piiitkä ruokavälkkä ja siinä olisi ollut mukava maisemoida. Nooh, ainakin mulla oli nyt mahdollisuus kopioida espanjan läksyt. Vähän aikaa mä ehdinkin kopioida ja sitten mun "vähän enemmän kuin maisema" tupsahtaa paikalle. Se jää vielä mukavasti seisoskelemaan suoraan mun eteen. Tämän jälkeen mun oli vähän vaikea keskittyä espanjan kopioimiseen. Katse harhailee koko ajan ja mä kirjotan mitä sattuu, minne sattuu. Siinä vaiheessa kun mä huomasin mun ykkösmaiseman nukkumassa vähän syrjemmässä portailla aivan mielettömän söpönä, peli espanjan suhteen oli menetetty. Kun mun "vähän enemmän kuin maisema" istuu selkä meihin päin ja alkaa riisua takkia, mulla ei pysy enää kynä kädessä. Kaikki energia menee hengittämiseen. Ensin siltä lähtee takkia ja sitten mun huomaamatta se oli taas vähentänyt vaatteita ja istuu himoselkä loistaen mun näkökentässä. Mun ei tarvii kun katsoa eteenpäin ja mun silmät tippuu sen selkään. Jotenkin kummasti tää ruokailu meni ihan liian nopeesti ja taas oli kauhee kiire seuraavalle tunnille, mikä sitten mateli aivan mielettömän hitaasti. 

Tän tunnin jälkeen mä sitten pääsinkin kotiin ja meillä oli kaverin kaa kauhee kiire bussiin. Mua lievästi sanottuna vitutti juosta ruokalan rappusia alas ja huomata indeed maisemoissa suu korvissa hiumoselkää. Me kuitenkin ehdittiin siihen bussiin, mikä vähän lievitti mun vitutusta. Mikä olisikaan ollut hirveämpää kuin skipata maisemointi, jotta voisi todeta myöhästyneensä bussista ja venailla sitten 20 minuuttia seuraavaa...

Bussissa meille sitten kävikin varsinainen maga fail. Me puhuttiin yhdestä jätkästä aika kuuluvasti niin, että tyhmempikin tajuaa kenestä puhutaan. Meillä oli meinaa yhden toisen kaverin kanssa suunnitelmissa, että paritettais tää kaveri sille jätkälle. Kaveri kuitenkin aika suoraan ja kuuluvasti tyrmää ajatuksen. Vähän ajan päästä tästä tää jätkä ilmestyy meidän takaa ja jää bussista pois. Hyvä minä! Taas kävi näin...Millon mä oikeesti opin tarkistamaan selustan?!

"Happi loppuu ja hajotuttaa" on mun ehdoton suosikki letkautus ja se osuu, uppoo ja iskee tähän päivään täydellisesti. Oikeasti mun olisi pitänyt tehdä koulujuttuja, mutta mua ei yhtään kiinnosta, joten mä tulin sitten tänne raportoimaan mun päivästä mahdollisimman pitkästi, että voin nyt sitten todeta "Hupsista...kello on jo noin paljon...hoidan ne koulujutut sitten huomenna..." Huomenna ja huomenna...


Groom

torstai 4. maaliskuuta 2010

Ilo irti hetkestä ja hyvillä mielin huomiseen...

Tänään oli kyllä jännä päivä. Ensin aamulla oli just sellanen olo, että vois vaan jäädä nukkumaan koko päiväksi. Koko eilinen päivä oli ihan tööt tööt-olo ja kaikki koulujutut jäi tekemättä. Tänään sitten taktisesti "unohdin" äikän vastaustekstin himaan ja kopsasin kaikki läksyt kavereilta. Ruokailuun asti tunneilla istuminen oli yhtä kärsimystä. Sitä katsoo arviolta puolen minuutin välein kelloa todetakseen, että minuutti on aika helvetin pitkä aika ja 75 minuuttia 75 kertaa pidempi.

Sitten tuli ruokailu ja alkoi tapahtua...tai ruokailussa ei varsinaisesti tapahtunut mitään, mutta tunnille palatessa meillä oli hetki aikaa prostalkkailla. Viereisessä luokassa oli tunti menossa ja luokan takaoven vieressä ikkuna, josta oli hyvä tarkkailla tuntia...tai tunnilla istuvia ihmisiä...erityisesti sitä yhtä, joka on mulle "enemmän kuin maisema". Onneksi mun yksi kaveri istui suoraan sen takana. Muut alkoivat nimittäin kyselemään, mitä mä kattelen ja ne kyselyt oli helppo kuitata toteamalla "kaveria kattelen". Kyllähän mä sitäkin kattelin ja ilmeilin sen ja parin muunkin kanssa. Välillä katse vaan eksyi sen jätkän mielettömän hyvännäköseen selkään.

Sitten mä en tiedä mitä tapahtui. Yhtäkkiä se jätkä vaan lähtee kääntymään. Sillä ei ollut mitään syytä kääntyä...kello oli edessä, eikä kukaan sen kavereista istunut sen takana. Hitaasti sen pää kääntyy ja se katsoo sinisillä silmillään kulmiensa alta suoraan ikkunaan. Hetken mä pystyn katsomaan takasin ja sitten on pakko kääntyä pois. Pokka ei enää pitänyt eikä asiaa yhtään auttanut lattialla kauheeseen ääneen räkättävä indeed....

Toi tilanne oli vaan jotenkin niin koominen. Ensin ihan viattomasti seurailen toisten tuntia ja sitten jään just sille jätkälle rysänpäältä kiinni stalkaamisesta. Mä olin muutenkin varmaan sen näkönen, että olin seissyt siinä koko ruokailun ajan katselemassa sitä, vaikka oikeasti olinkin ollut siinä vain muutaman minuutin. Olisi muutenkin kiva tietää, mitä helvettiä senkin jätkän päässä liikkuu. Ei oo ihan normaalia kääntyä kesken tuntia kattelmaan takaikkunaa. Vieläpä sen näköisenä, että on tietoinen siitä, mitä ikkunan takaa löytyy. Ei sekään voi loputtomiin jatkaa linjalla *pyörittelen päätä puolelta toiselle, enkä muka katso mitään, vilkuilen vain "huomaamattomasti" kulmieni alta*.

Mun stalkkaustaidoissa alkaa olla parantamisen varaa. Ei mua sinäänsä haittaa, että jään sille kiinni sen kattelemisesta. En vaan halua, että sen kaverit huomaa. Tää on oikeestaan aika jännä tilanne, koska mulle on ihan sama jäänkö kiinni vai en, kun kattelen yhtä mielettömän söpöä maisemaa. Koska se on mulle vaan maisema, enkä ajattele siitä mitään muuta, kun että se on hyvännäkönen....se ei tosin tiedä olevansa vaan maisema...

Matikan tunnilla tuli taas vähän parempi mieli, en mä ookaan paska stalkkeri. Istuttiin eturivissä ja siihen meidän taakse oli ilmestynyt yksi jätkä, joka ei oikeestaan ole edes maisema. Ruotsin tunnilla tosin tuli sitäkin vähän kateltua ja analysoitua ja päädyttyä siihen loppputulokseen, että siinä jätkässä saattaisi olla potentiaalia maisemaksi. Pyysin sitten kaveria tsekkaamaan sen jätkän silmät. Itse en pystynyt katsomaan, koska se jätkä istui suoraan mun takana ja kaveri istui muutenkin paremmassa kulmassa. Kaveri sitten oikein asettautuu istumaan ja kääntyy katsomaan sitä jätkää sen näköisenä, että se on juuri saanut tehäväkseen katsoa sitä ja selvittää sen silmien väri. Mun pokka on tunnetusti huono, eikä se pitänyt tässäkään tilanteessa. Loppu tunti sitten keskusteltiin kaverin kanssa silmien väristä ja aina, kun maikka kulki ohi "tutkittiin" erittäin tarkkaan kirjan esimerkkiä (väärästä kappaleesta....). Tämä kaverin ala-arvoinen stalkkaussuoritus nosti mut henkisesti taas prostalkers tasolle!

Kaiken kaikkiaan tää päivä oli ihan mukava ja kannatti herätä ja juosta tööt tööt-aamun seurauksena bussipysäkille, kitua pari ensimmäistä tuntia, stalkkailla siellä ikkunan takana ja painaa loppu päivä läpi sen voimalla. Ne muutamat sekunit, mitä mä sen jätkän sinisiä silmiä ehdin katsoa vaan pelasti tänään mun päivän. Niiden voimalla ei kyllä vielä läksyjä tehdä...ehkä huominen tuo tullessaan jotain, mikä vähän motivoisi tähän opiskelemiseenkin...


Groom

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Mikä iskee?

Päätin, että en kirjota MrB:stä 20 faktaa, vaan teen meidän mieskriteerilistan mun näkökulmasta! Mitä me oikeestaan katotaan jätkässä? Millä tavalla pääsee Hyvien Pisteiden Pojat -listalle?

Näiden laatimisessa meni kyllä aikaa ja aivosolut oli kovassa työssä! Lista ei oo tärkeysjärjestyksessä, koska jätkä on kuitenkin aina kokonaisuus!

1. Lihakset & muu vartalo
Me arvostetaan Luontoäidin taidetta, mutta jätkän pitää mielellään itse vähän avittaa. Ylitreenattu kroppa on kamala, mutta hyvinvoiva ja lihaksikas vartalo saa meidät pyörryksiin. Habaa pitää olla ja selkä on ehdottoman tärkeä osa! Leveä selkä & hartiat saa silmät putoamaan, eikä niitä saa kirveelläkään irti himoselästä.

2. Kasvot (silmät, ilmeet, ym.)
"Silmät ovat sielun peili." Silmiä ei voi ohittaa olankohautuksella, sillä ne ovat tosi olennainen osa jätkän viehätysvoimaa. Kaikkein paras on, jos silmät ovat jollain tapaa erottuvat (esim. säihkyvän siniset tai syvän ruskeat), mutta "tavallisetkin" silmät nappaavat. Ei vaan saa näyttää liian väsyneeltä tai poissaolevalta ja muutenkin pitää olla skarppi.
Ilmeistä puhuttaessa meillä esiintyy usein termi "skaala". Jos jätkällä on skaalaa, siltä löytyy ilmeitä vähän joka lähtöön, eikä naamalla ole aina tylsä peruilme. Melkein kenen tahansa meitä miellyttävän jätkän hymy saa jalat alta, mutta niitäkin on erilaisia. Luonnollinen pepsodent-hymy, vähän vino ja leikittelevä virnistys, ujo ja hämmentynyt... Näitä riittää!

3. Tyyli
Jos jätkä pukeutuu tyhmästi tai sen hiukset ei nappaa, niin "moimoi oli kiva tavata". Ainakin melkein. Treenattu kroppa pitää osata tuoda esille ja mielellään niin, että vaatteet korostavat hyviä puolia, eivätkä vain ole olemassa, koska julkisilla paikoilla pitää liikkua pukeutuneena. Etenkin hyvännäköiset t-paidat ja kauluspaidat sekä neuleet ovat plussaa! Myös hyvin istuva ja hyvännäköinen huppari voi aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Hiusten pitää olla jätkälle sopivat ja mielellään suht lyhyet. Ite en oo oikein koskaan syttynyt pitkistä hiuksista (Lostin Sawyer kuuluu harvoihin poikkeuksiin ja Josh Hollowaykin näyttää paremmalta lyhyillä hiuksilla). Värjätä saa ja leikkauksilla voi leikitellä. Ei kuitenkaan mitään emotuccaa tai muuten ylihuoliteltua, kiitos!
Kengistä on pakko mainita vielä se, että tennarit on aina varma valinta arkipukeutumiseen.

4. Kirjoitustyyli
+ käsiala. Mitä söpömmin jätkä kirjoittaa, sitä parempi. Käsialalla ei ole niinkään merkitystä, mutta plussaa tulee, jos se selkeä ja helppolukuinen. Söpöön kirjoitustyyliin sisältyy muun muassa hymiöiden käyttäminen, joidenkin sanojen venyttäminen ja persoonallinen tervehdys.

5. Facebookkaus
Kyllä vaan. Facebook on meillä tärkeä tietolähde ja mitä enemmän jätkä liikkuu siellä sitä parempi. Muistiinpanot ovat iso plussa, mutta muiden kommentoiminen ja tilapäivitysten tekeminen riittävät, kunhan niitä harrastaa riittävän aktiivisesti. Erilaisten aforismien ja testitulosten julkaiseminen yleensä kertoo jätkästä ainakin vähän enemmän, sillä Facebook tietää kaiken!

6. Tapa puhua
Jotkut jätkät eivät puhu koskaan, mutta joiltain taas ei juttu tunnu loppuvan. Periaatteessa määrällä ei ole väliä, mutta jutun pitää olla pääsääntöisesti järkevää ja sen pitää tulla luontevasti. Ei kukaan jaksa kuunnella, jos kuulostaa siltä, että happi loppuu tai selvästi jännittää jotain puheen tuottavaa lihasta puhuessaan. Sen kuulee. Ääni on myös tärkeä, koska aina ei voi vain tuijottaa kivaa naamaa. Äänen pitää olla miehekäs ja melko matala, mutta samaan aikaan kuitenkin pehmeä, jotta sitä on kiva kuunnella.

7. Tapa liikkua
Kassit edellä -tyyli ei ole suositeltava, ei myöskään hyppivä askellus. Rintalihakset edellä saa kulkea, koska se näyttää oikealla kropalla hyvältä. Tyylin tulisi mielellään olla rento, mutta ryhdin hyvä, eikä turhia heilumisia kaivata. Turha pingottaminen ei näytä hyvältä, mutta "mä oon niin leija"-tyyppinen leso ja ylirento tyyli ei myöskään nappaa. Liikkumistapa ei ole maailman tärkein kriteeri, mutta tiukan paikan tullen se voi johtaa joko voittoon tai häviöön, kun listataan jätkiä paremmuusjärjestykseen.

8. Älykkyys
Jätkän ei tarvitse olla luokkaa Einstein, eikä vaadista kykyä keskustella Kuuban taloudellisesta tilanteesta vuonna 1968, mutta tietty järki pitää olla. Tyhmät kommentit ja alkeelliset asiavirheet pudottavat pisteitä hyvin helposti, koska mistä ihmeestä puhuu sellaisen jätkän kanssa, jonka mielestä Afrikka on valtio ja Urho Kekkonen oli loistava tsaari 1800-luvulla?

9. Käytöstavat
Kohteliaisuus vie jalat alta. Oven avaaminen, ystävällinen tervehdys tai kiva hymy ja tadaa! Happi häviää keuhkoista ja on kiva olo koko loppupäivän. Jonottaessa ei saa ohitella ja ovea oikeasti täytyy pitää auki, kun joku on tulossa samaan aikaan siitä!

10. Kaveripiiri
Ei ehkä se tärkein kriteeri, mutta jätkän kavereiden tulisi olla sellaisia, että niiden kanssa tulisi itsekin toimeen. Tyhjäpäisten vetyperoksidiblondien kanssa hengailu laskee pisteitä ja kivat kaverit nostavat niitä (Sherlock). Meidän klikkiytyneessä maailmassa plussaa tuo se, että hengaa vähän kaikkien kanssa, eikä aina vain niiden tiettyjen ihmisten seurassa. Kermis saa olla, muttei liian kusipäinen sellainen.

11. Vapaa-aika
... sitä pitää olla, mutta ei liikaa. Sopivassa suhteissa harrastuksia ja muita menoja, mutta kuitenkin riittävä määrä tyhjiä hetkiä, jotka pyhitetään totta kai mulle, kun saadaan kala koukkuun. Jätkä ei saa olla sosiaalisesti kyvyton nolife, joka istuu himassa dataamassa päivät pitkät, mutta liian tiukka aikataulu tekee miehekkeestä kiireisen, eikä yhteistä aikaa pakosti jää riittävästi.

12. Esitutkinta
= kiinnostuksen osoittaminen. Tulee tosi otettu olo, jos jätkä tietää sun lempibiisin tai parhaan kesämuiston vaan sillä, että se on lukenut sun tekemät Facebook-muistiinpanot ajatuksella. Se osoittaa, että jätkä ajattelee sua ja on kiinnostunut siitä, mitä sä ajattelet & haluat, ja mitä enemmän jätkä on nähnyt vaivaa, sitä kutkuttavampaa se on.

13. Kokkaustaidot
Haluan miehen, joka osaa tehdä ruokaa ja ehdotonta plussaa on se, että jätkä myös pitää ruoanlaitosta! Paras tapa herätä aamulla jätkän luota on se, kun herää tyhjästä sängystä, hipsii keittiöön ja löytää miehekkeen tekemästä aamiaista vain ja ainoastaan sulle. Myös sänkyyn tuotu aamiainen on kiva, mutta itse pidän enemmän rysän päältä yllättämisestä.

14. Hygienia
Ei kukaan halua rasvalettistä poikaystävää. Puhdas pitää olla ja iso plussa on partaveden tai miesten hajuveden käyttäminen. Hyvältä tuoksuva mies saa pasmat sekaisin ja kiva tuoksu parantaa hyvää ensivaikutelmaa. Liian tuhti Axen leihahdus saattaa kuitenkin kääntää tämän kohdan miinukselle. Vaatteiden pitää olla siistit ja hiusten kondiksessa.

15. Täsmällisyys
Myöhästely ei anna hyvää kuvaa jätkästä, mutta Mr. "joka paikassa 15 min. etuajassa" ei myöskään oikein iske. Satunnainen myöhästely ei haittaa, mutta siitäkin pitää ilmoittaa! Nopea soitto tai tekstarin heittäminen ei paljoa vaivaa vaadi ja säästää vainoharhaisen tytön turhilta sydämenykytyksiltä. Myöhästelyä olisi myös hyvä pahoitella, mutta siitä ei saa tehdä liian suurta numeroa.

16. Huumorintaju
Klisee, mutta pakollinen klisee. Haudanvakavaa kaveria ei jaksa kauaa katella, mutta lapsellisuuksiin menevä ylivedetty mukahauska läppä taas... No, se saa ainakin mut katsomaan jätkää vähän kieroon. Hyviin kohtiin heitellyt hauskat kommentit saavat mut nauramaan ja olisi kans ihan jees, jos jätkä nauraisi muutenkin samoille jutuille kuin itse.

17. Musiikkimaku
Jätkän ei tarvitse pitää samoista bändeistä tai biiseistä kuin minä, mutta 24/7 örinäheviä kuunteleva ei vaan istu mun pirtaan. Onneksi suurin osa mun tuntemista jätkistä kuuntelee sellaista musiikkia, mistä mäkin pidän (ja onneksi oma musiikkimaku on melko laaja ja rockiin kallellaan). Jätkän musakokoelmista pitää löytyä sellaista tavaraa, josta molemmat pitävät, että voi vaikka lojua yhessä sängyssä vaan musaa kuunnellen~

18. Elämäntavat
Ei tarvitse olla streittari, mutta päivittäin energiajuomia ja kahvia kittaava, polttava ja/tai nuuskaava jätkä, joka ei harrasta liikuntaa... Ei kiitos. Alkoholi ja tupakka sallitaan kohtuudella, mutta ei tartte vetää joka viikonloppu överikännejä niin, että löytää itsensä aamulla jonkun vessan lattialta makaamasta muisti pätkien. Sellaiset perushyvät elintavat (ei esim. noutoruokaa tai eineksiä joka päivä, jonkin verran liikuntaa ym.) ovat aika lailla pakolliset. Lipsahduksia saa sattua silloin tällöin, muttei liian usein.

19. Suhteet vanhempiin
Jätkän olisi hyvä tulla edes jotenkuten toimeen porukoidensa ja muun perheensä kanssa, vaikka tää ei nyt niinkään tärkeetä olisikaan. Välit vanhempiin kuitenkin olisi hyvä pitää hyvänä, koska kun mä oon kuvioissa, niin kyllä me enemmän jätkällä hengailtaisiin kuin meillä (ellei jätkällä ole sitten jo omaa asuntoa). Myös mun vanhemmat pitää osata hurmata, eikä se oo mikään helpon tehtävä siskon poikaystävän jälkeen. Siitä kuitenkin pitäisi selvitä pepsodenthymyllä, läpänheitolla ja kohteliaisuudella, eli ei mikään ylitsepääsemätön tehtävä?

20. Luonne
Viimeisimpänä, muttei missään nimessä vähäisimpänä, on luonne. Rehellinen, suoraselkäinen, kohtelias, lojaali, terveesti suojelunhaluinen, jalat maassa... Jätkä ei saa pitää itseään muiden yläpuolella, mutta liika nöyristelykään ei ole hyväksi. Liian lapanen ei saa olla, koska joskus pitää saada vähän kinata, mutta liika dominanssikaan ei oikein toimi. Jätkän pitää tulla erimielisyyksissä puoleen väliin vastaan ja 50-50 periksiantaminen on ihan hyvä ohjenuora. Toisin sanottuna; jos tänään tehdään kuten minä haluan, niin huomenna tehdään kuten hän haluaa.
Tietty tasa-arvoisuus on myös tärkeää. Totta kai haluan olla se "heikompi" osapuoli, mutta jätkän ei tosiaankaan tarvitse tehdä kaikkea mun puolesta, eikä sen tarvitse koko aikaa yrittää miellyttää. Tarvittaessa vaan kova kovaa vasten!

~ indeed

"Sytyttääks?" "Ei"

Joo'o, nyt ei sytytä.

Groomin 20 kohtaa -haaste sai mut miettimään, että mitä mä listaisin MrB:stä. Mulla on nyt ollut pari viikkoa joku ihme kyllästyminen siihen jätkään ja varmaan kaikki, mitä oon kuullu sen sanovan, on ärsyttäny mua. Tällä hetkellä on oikeesti sellanen olo, et sen vois alentaa pelkäksi maisemaksi. Paha vaan, että on oikeesti tosi tylsää olla koulussa, jos ei oo yhtään "enemmän kuin maisemaa", koska mitäs sitten tekis, kun ei voi stalkata kenenkään tietyn tekemisiä, taktikoida itseään samoille kursseille ja muutenkin. On kivaa, kun vähän jäätyy joka kerta, kun Se Yksi tulee vastaan.

Voisin toki vaihtaa suoraan yhteen aivan tappavan ihanaan jätkään, mutkun. Niin. Sillä on ihanat hiukset, kivat kasvot, uuh aah kuuma rakkaus -kroppa, sen vaatteet on hyvin valittuja ja se käyttää tyylikkäällä tavalla koruja. Sen kohdalla oikeasti jäätyy ja jää lagaamaan, kun se tulee vastaa tai kun sen näkee edes kauempaa. Sen suhteen on vaan yks ongelma.
Se on lyhyt. Se on Groomia pidempi, mistä oon katkera, mut mua se on sit aika rutkasti lyhyempi. Tekisin tällä hetkellä mitä vaan, että oisin ees vähän lyhkäsempi! Tää pikkumies ei oikeestaan sais kasvaa pituutta, koska sitten se ei ois enää sama. Se vaan on jotenkin "aaaaaawws" ja "aaaaah", vaikka siitä ei voi ajatellakaan mitään. Se on maisema, joka on melkeen jo nähtävyys.

~ indeed

Kävelytyylit tarkkailussa!

Tänään oli siis teemana kävelytyylit! Jätkien kävelytyylit. Kävelytyylihän kertoo ihmisestä aika paljon ja meijän koulusta löytyy tyylejä joka lähtöön. Tää oli jotenkin huono päivä kävelytyylien tarkkailuun. Kaikki liikkuivat tosi vähän ja oikeastaan ainoa tilaisuus tarkkailla oli ruokailussa ja silloin oli taas paljon porukkaa edessä...Maybe tomorrow is a better day. Tässä kuitenkin nyt tämän päivän huomiota:

Tyyli 1: Rintalihakset edellä

Tämän tyylin edustajat ovat selvästi ylpeitä treenatusta yläkropastaan. Rintalihakset tulevat selvästi ensimmäisenä, hyvä ryhti on tyylille ominaista. Hartiat aavistuksen verran normaalia taaempana, alaspäin painettuina, jotta rintalihakset korostuvat. Selkä on jäykkänä, mikä luo jäykän, mutta samalla ryhdikkään vaikutelman.

Tyyli 2: Hyppivä askellus

"Ponnistaa takajaloillan...eikun varpaillaan" oli eka kommentin tämän tyylin edustajasta. Tälle tyylille ominaista on tosiaan varpailla ponnistaminen, mikä luo hyppivän kuvan. Kädet pysyvät suht paikoillaan, liike lähtee varpaista, varpaat osoittavat eteenpäin. Tämän tyylin edustajilla perse ja ylökroppa eivät heilu. Mikään osa ei varpaiden lisäksi tee mitään ylimääräistä.

Tyyli 3: Kassit edellä

Tämän tyylin edustajat kävelevät erittäin selvästi housun vetoketju edellä. Varpaat osoittavat ulospäin. Perse heiluu aavistuksen verran enemmän kuin tyyli 2:n edustajilla. Tyylille ominaista on myös lievä takanoja, hartiat tulevat viimeisenä. Yläkroppa on melko liikkumaton. Tyylin edustajat eivät ilmeisesti ole sisäistäneet polven olemassaoloa ja toimintaa, sillä polven käyttö kävellessä on vähäistä, lähes olematonta.


Tässä nyt pika-analyysi tämän päivän pohjalta. Näitäkin päivitellään vielä. Tilanne vaatii lisätarkkailua!


Groom

tiistai 2. maaliskuuta 2010

I'm just watching...

Tänne on tullut kirjoiteltua vähän sitä sun tätä ja usein vielä enemmän tai vähemmän sekavassa mielentilassa. Tän blogin nimi on kuitenkin "prostalkers" joten eiköhän nyt ole korkea aika heittää kehiin eka juttu, mikä kertoo mistä toi nimi oikeen tulee! Me siis maisemoidaan kaiket päivät koulussa ja mulle yks jätkä on enemmän kuin maisema....siitä onkin tullut avauduttua tännekin useampaan otteeseen. Tässä nyt muutamia huomioita siitä jätkästä. Nää on aika satunnaisessa järjestyksessä, koska mulla menee pasmat sekasin pelkästään näiden asioiden ajattelemisesta!

Oooolsprait! Tästä lähtee!

1. Heiluu aina ja joka paikassa. Seisoskelee usein kaveriporukassa ja jalat pysyvät paikoillaan, mutta yläkroppaa heiluu koko ajan vasemmalta oikealle, välillä myös kierteistä liikettä. Mukava katella :) Heiluu myös istuessaan.

2. Pyörittelee päätä, ei kohdista katsetta selkeästi minnekään, pyörittelee vaan. Tätä en oikeen ymmärrä, mutta ihan hauskaa seurattavaa tääkin :D Kattelee pääsääntöisesti kattoa, mutta joskus heiluttelee päätä vähän alemmilla leveleillä ja saattaa vahingossa jopa eksyä katsekontaktiin.

3. Käy usein kahteen kertaan syömässä, ensin välkällä ja uudestaan kun on ruokailu. Ei ikinä ohittele ruokajonossa, vaan jonottaa kiltisti.

4. Ei ikinä kulje portaita, käyttää aina hissiä (koulussa 2 kerrosta).

5. On aina enemmän tai vähemmän kujalla. Kaveritkin saa usein huutaa moneen kertaan nimeltä, ennen kuin reagoi mitenkään. Muutenkin tuntuu, että ei ole kauhen perillä mitä ympärillä tapahtuu. Mielettömän söpö, suloinen ja vilpitön ollessaan kujalla.

6. Kävelee rinta edellä, tai no, rintalihakset...Kävelee kuitenkin miehekkäästi.

7. Kävelee jäykästi ja hitaasti. Liikkuminen on tosiaan aika jäykkää ja näyttää usein siltä, että ontuis...

8. Viettää välkät ruokalassa.

9. Ei ole ikinä yksin.

10. Käyttää kivoja vaatteita. Tän jätkän päällä oikeestaan mikä vaan näyttää hyvältä. Viime aikoina selvästi lisännyt kauluspaitojen käyttöä (T-paitamalli...mun mieleen ;D). Käyttää myös aiempaa useammin T-paitoja + sellasta kivaa pitkähihasta, mikä korostaa mukavasti selkää...muutamaan kertaan on tullut tiputettua silmät siihen paitaan :P Käyttää myös kivoja huppareita ja takki...huh huh mitkä hartiat! Housuissa ei oikeestaan valittamista. Aika usein vaaleet farkut, mistä en tykänny aluksi yhtään...nyt ne kuitenkin istuu jo hyvin ja näyttää kans hyvältä (sen vanhat vaaleet farkut oli kuitenkin paremmat). Näiden farkkujen lisäksi myös yhet siniset housut, mitkä on muuten ihan jees, mutta istuu perseestä huonosti ja sinisten housujen tapaset ruskeat housut, mitkä istuu perseestä sinisiä paremmin. Kerran tullut harmaat verkkarit jalassa kouluun (koeviikko) mutta tajusi onneksi, että ei hyvä idea.

11. Taipumusta myöhästelyyn. Varsinkin aamutunneilta tuppaa myöhästelemään. Ei kuitenkaan pahemmin lintsaile ja on muutenkin hyvä koulussa.

12. Olemukseltaan rento ja rauhallinen, ei tunnu olevan ikinä kiire minnekään.

13. Kivoja ilmeitä, niitä en kommentoi enempää ;)

14. Siniset silmät, säihkyvän siniset silmät, ne pysäyttää ja pistää pasmat sekasin!

15. Myös selkä, haba ja hartiat pistää pasmat sekasin...tää jätkä on vuorattu lihaksilla!

16. Kiva ääni, mukavan miehekäs. Ei kuitenkaa puhu paljoa...

17. Kurssivalinnoista päätellen on ollut paikalla, kun älykkyyttä on jaettu. Ei selvästikään kuulu osastoon "Palikka matikka on haastavaa". Lukee myös yhtä sun toista ainetta pitkänä...

18. Peruspitkä, ei liian pitkä, mutta ei lyhytkään, sopiva! Mua arviolta kahen rappusen verran pidempi...

19. Kirjoittaa aivan mielettömän söpösti! Laittaa ihanasti ylimääräisiä kirjaimia ja käyttää hymiöitä :D Myös käsiala on siistiä.

20. Ei tupakoi ja käyttää reppua. (jotenkin tuntui, että nää molemmat asiat on mainitsemisen arvoisia, mutta ei kuitenkaan ansaitse omaa kohtaa, koska sitten tää lista olis menny yli kahenkympin ja olisin jatkanut tätä aamuun asti... :D ) Repusta vielä pakko mainita...Seisoo usein reppu selässä ja pitää kiinni repun kahvoista tai naruista "Kattokaa mun mahtavia hartioita, habaa ja rintalihaksia" -tyylisesti...ja mehän kiltisti katsotaan!


...Nyt vois jatkaa enkun lukemista! Tosin epäilen, että siitä ei taida tulla enää mitään kun tää lista vaan pyörii päässä :D Muutenkin väsyttää ja vähän pelottaa, että huomisessa sanakokeessa sanojen tilalle ilmestyy sanojen sijasta jatkoa tähän listaan...Tähän listaan palataan vielä!


Indeed - Haaste on heitetty!


Groom