"Sul on joku mies!"

Heti alkuun pahoitelut siitä, että ei olla päivitetty tätä blogia johonkin sataan vuoteen! On ollu aika kamalaa haipakkaa koulussa, ettei oo oikeen ehtinyt ees aatella blogaamista. Muutenkin on ollu vähän hiljasempaa viime aikoina, ettei postauksissa varmaan mitään kunnon sisältöä olisi ollutkaan.

Mutta. Edellisessä postauksessa mainitsinkin, että MrB:llä oli uus paita - oikeesti sillä on kolme uutta ruutukauluspaitaa ja ne todellakin on vakiokäytössä! Sinällään vähän harmittaa, ettei se enää pidä mustaa hottispaitaansa eikä myöskään yhtä söpöä valkosta hupparia, mutta toisaalta kauluspaidat... <3

Toi otsikon lausahdus tuli tänään kuultua mun siskolta. Se siis asuu omassa kämpässä poikaystävänsä kanssa ja tuli tänään hakemaan pari juttua täältä meiän himasta. Groom ja eräs toinen rakas ystäväni oli ollu meillä yötä ja olin mielestäni saanut peitettyä sleepoverin jäljet ihan hyvin, mutta en sitten ollutkaan. Sisko ja sen poikaystävä ehti olla meillä ehkä kaks minuuttia, kun kuuluu "KUKA MEIL ON OLLU YÖTÄ?!"

UUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUPS.
Mission: "What sleepover?"
Status: Failed

Joopa joo. Ei mulla vielä mitään miehiä ole kierroksessa, kun on muutenkin niin paljon tekemistä, ettei jaksa ottaa mitään miessotkuja koulustressin päälle. Lisäksi mulla on pyöriny viime syksystä asti yhen kaverin (naispuolinen toim. huom.) lippis ja iso miesten huppari täällä huoneessa, koska lainasin niitä yhtä koulun teemapäivää varten. Sisko sitten meni uteliaana kaivelemaan mun vaatekasaa ja löys ne. Hirveet tenttaamiset toki, eikä ne uskonu, että ne vaatteet ei oo kenenkään jätkän.

Ah, pitänee vielä valittaa siitä, etten todellakaan osaa pitää ilmeitäni kurissa! Eilen käytiin kaupassa ostamassa safkoja sleepoveria varten ja kun lähdettiin kaupasta, käveltiin sattumalta Mäkin ohi. Mä siinä kattelin, että tossa istuu tosi tutunnäkönen jätkä ja sil on samanlainen pipo ku Ykkösmaisemalla... Sekunnin tuhannesosan jälkeen tajuun, että se jätkä tosiaan ON Ykkösmaisema! Ei jumalauta mulla venähti naama ja tuijotin sitä ihan järkyttyneenä. Se istu kaiken lisäks niin, että se oli suoraan meihin päin ja katto mua, kun mä vaan tuijotin sitä sen näkösenä, että oisin nähny aaveen tai jonkun megaluokan julkkiksen. Ei sillä, Ykkösmaisema on koulun ulkopuolella kylä jo nähtävyys. Mun on oikeesti pakko opetella hillitsemään ilmeitäni.

Enkä kehtaa koulussa enää tuijottaa Ykkösmaisemaa, koska en haluu ärsyttää sitä enää yhtään enempää. :'DD Muutenki se on välillä mulkoillut satunnaisesti meihin päin ilmeellä "voi v... taas ne tuijottaa", mutta toisaalta se ei tunnu kamalasti häiriintyvän tai ahdistuvan meidän tuijottelusta. Se ei kuitenkaan näytä edes siltä, että meidän kuolaaminen olisi kihahtanut sillä hattuun, joten pienen tauon jälkeen uskallan taas tutkata sitä kunnolla! Matalaa profiilia hetki, että myrskyn jäljet tasottuu ja sit taas täyttä höyryä eteenpäin.

~ indeed