BLOGGER TEMPLATES »

perjantai 5. elokuuta 2011

Elämäni mies on palannut

Mun pitää taas alkaa harjoitella pokerinaamaa. Kyllä mä töissä pystyn ihan pokkana olemaan vakuuttava silloinkin, kun en tiedä yhtään mitä teen tai kun oon kussut jotain aika rankasti ja mulla on joku kriittinen ihminen vieressä. Mutta mitä tulee jätkiin - kivoihin sellaisiin - niin en vain osaa olla virnuilematta typerästi.

Istuttiin tänään isovanhemmillani siskon ja sen poikaystävän kanssa, kun siskonpoikkiksen kännykkä soi ja pienen alkuhämmingin jälkeen se sanoi puhelimeen "ootsä suomessa?!". Sisko älähti melkein saman tien, että onks se mun elämäni mies joka soittaa ja vastaus oli myöntävä. (!!!) Ei luoja mulla teki tiukkaa olla hymyilemättä. Oli myös hieman haastavaa esittää huonomuistista ja asiasta vain small talk -mielessä kiinnostunutta. Musta tuntuu, että epäonnistuin...

Kyseessä on siis tämä tyyppi ja kyllä. Hän on Suomessa. Oli aika lähellä etten sanonut, että mua ei tarvitse heittää kotiin vaan voin kyllä mennä julkisilla sitten siskolta, mutta tajusin, että mummin mukaan pakkaamat ruoat (pullaa, marjoja, marjapiirakkaa....) olisivat olleet hieman epämukavia bussissa. Ja siis tosiaan tää ihkutyyppi on vissiin nyt tämän illan aikana piipahtanut siskolla ja siskonpoikkiksella, ellen mä ihan väärin sitä puhelua ymmärtänyt.

Tässä kohtaa tajusin, että yli puoli vuotta on mennyt ihan sairaan nopeasti. Olin kokonaan unohtanut tän tyypin ja muistanut sen olemassaolon noin kaksi sekuntia vain silloin, kun olen sattunut selaamaan kännykkääni numeroita ja törmännyt tämän tyypin nimeen. Enkä tosiaan edes tiedä, mitä sillä numerolla oli alunperin tarkoitus tehdä... Se vain piti napata, koska oon informaatioaddikti.

Ja, totanoin. Mä oon ollut tänään tosi hysteerinen muutenkin. Aamukahvilla töissä istin kahden kolmekymppisen miehen kanssa ja heitettiin sen verran roisia läppää aiheesta naiset ja niiden sijainti hellan ja nyrkin välissä. Ja se taisin olla minä joka aloitti tästä aiheesta... En tosiaan oo mikään feminismin ruumiillistuma, jos rehellisiä ollaan. Tää oli pohjustus mun tän päivän yleistilasta ja ajattelun tasosta, koska. Niin.

Mä meinasin virnistellä typeränä, kun McD tekstasi mulle ja sillä ei taaskaan ollut mitään oikeaa asiaa. Muuten hyvä, mutta satuin puhumaan mun siskon kanssa jotain siinä samalla. Puolustaudun sillä, että mua ihan oikeasti huvitti se fakta, että se tekstaa mulle jostain ostoksistaan maasta X ja mua ei rehellisesti sanottuna hirveästi kiinnostunut, millaisia oheishärpäkkeitä se on johonkin kännykkääsä ostanut. (Sen sijaan mulla ja siskonpoikkiksella oli mielenkiintoiset keskustelut tietokoneista ruokapöydässä!)

Nyt oon kyllä varmaan vähän sitä mieltä että mun elämäni mies putoaa vihdoinkin virallisesti prioriteettilistan alimmaiseksi, koska unohdin koko tyypin olemassaolon. Ja ehkä kohtaan sen faktan, että olen tavannut sen tasan kerran, eikä sellaisen perusteella normaalisti ajatella mitään muuta kuin että aijaa, toi oli kiva tyyppi.

~ indeed

0 kommenttia: