BLOGGER TEMPLATES »

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Why do you have to go and make things so complicated

Vaihdoin kaupunkia a.k.a. siirryin Groomin ja erään mun toisen parhaan kaverin kanssa samaan metropoliin, mistä seurasikin kaikkea mielenkiintoista. Muun muassa se, että istuttiin ulkona ja tekstattiin McDriverille kahella eri kännykällä vuorotellen. Kypsä meininki indeed, mutta ainakin me revittiin hurjasti hupia siitä!

McD lähti tässä jossain välissä vähän tien päälle ja mä mietin jo etukäteen, että miten kestän, kun se on pitkään poissa ja mulla ei ole juttuseuraa aina aamupäivisin naamakirjassa. Se on oikeasti pelastanut suurimman osan mun työpäivistä aloittamalla keskustelun jostain aiheesta X, koska mulla ei ole oikeasti töissä mitään tekemistä yleensä. Sitä paitsi se on yleensä melko aikaisin liikenteessä, eli aika usein online ennen monia muita mun kavereita. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin on se pelastanut aika monet illatkin, koska oon aika riippuvainen juttuseurasta ja monesti se on niitä harvoja jotka on kans keskellä yötä paikalla.

Mutta, anyway. Mä mietin McD:n ekana reissupäivänä sitä, että kuinka pitkään me oikeasti pysytään erossa toisistamme eli kuinka pitkään menee, ennen kuin se ottaa muhun seuraavan kerran yhteyttä puhelimitse tai naamakirjassa. Ellen ihan väärin muista ja laske, niin aikaa taisi kulua 14 tuntia. Sen jälkeen menikin jo melkein vuorokausi, mutta tällä hetkellä tahti on vakiintunut siihen, että tekstataan kerran tai pari päivässä.

Olin niin yllättynyt McD:n ensimmäisestä viestistä, että noin puoli maailmaa sai kuulla tästä niin kovin yllättävästä tapahtumasta mesessä. Groom totesi heti ensimmäisessä hengenvedossaan, että se kaipaa mua. Se perusteli tän väittämän sanomalla "se on ulkomailla sen parhaiden kavereiden kaa ja se tekstaa sulle". Mun mielestä se on sille ihan normaalia, mutta ehkä mä voin kans myöntää, että tää todistaa että käyn ainakin satunnaisesti sen ajatuksissa. Satunnaisesti voi olla vähän huono sana, kun tänäänkin se on tekstannut mulle kahdesti ilman mitään oikeaa syytä. Ja hei, mä kehityn koko ajan, koska tiedostin, että sillä ei ollut oikeaa asiaa!

En vaan tiedä, mitä mieltä oon tästä. Joo, mä oon miettiny näitä samoja asioita jo joskus kolme-neljä kuukautta sitten, mutta en oo päässyt mihinkään tulokseen vieläkään. Tää käy vähän säälittäväksi ja turhauttavaksi, mutta oon suhtautunut siihen liian pitkään vaan kaverina. Mun on kuitenkin pakko olla koko ajan varpaillani, koska McD on sen verran hankala ihminen, että se saattaa kääntää kelkkansa minä hetkenä hyvänsä, koska se jänistää. Ja toisaalta taas vain kykene tulkitsemaan sitä, koska se haluaa vain ärsyttää mua ja koska se taas hyppii silmille siksi, että se oikeasti haluaa kontaktia.

Tarviin edelleen sitä miehet-indeed-miehet -sanakirjaa.

~ indeed

0 kommenttia: