Joumoi vaan!
Huonosti alko tääkin päivä ja sama linja jatkuikin sit koko loppupäivän. Eka mä nukun pommiin ja herään 10 minuuttia ennen kun bussi menee... ei mitään chanssejä ehtiä. Meen seuraavalla ja myöhästyn pohjalta. Loistavaa! Koko pohjatunti täydellisen kujalla, asia menee rytinällä ohi. No ei täs mitään, koen aivan varmasti valaistumisen kun saan kokeen eteen.
En kokenut. Kun lupa tuli, käänsin koepaperin... "Mitä vittua?!" oli ensireaktio... ja taisin sen tosiaan ääneenkin sanoa, hyvä hyvä. Katsoin ekaa tehtävää, jonka pitäis olla se varma kuuden pisteen tehtävä ja eka ajatus, mikä tuli päähän oli, että mä oon varmaan lukenut väärän kirjan. Jep jep... vähän aikaa sitä siinä tuijottelin ja totesin, että ei tuu mitään... seuraava. Tää mun on pakko osata... perkele! Tangentti-tehtävä... tää ei voi oikeesti olla totta! Okei, seuraava... ja nyt on oikeesti pakko osata! Haa.. monivalinta... mitähän vittua?! "...jokaisessa kohdassa voi olla yksi oikea vastaus, monta oikeaa vastausta tai ei yhtään oikeaa vastausta... vain täydellinen oikea vastaus tuo pisteen, jos vastauksesta puuttuu jokin oikeista vaihtoehdoista tai siinä on jokin väärä vaihtoehto tuottaa kohta nolla pistettä... miinuspisteitä ei tule..." Tässä kohtaa iski jo pienoinen paniikki ja epätoivo. Okei, vielä olis kolme tehtävää kattomatta, jos mä vaikka osaisin seuraavan... okei en osaa, perkele! Osamäärän derivaatta... joo kyll mä muistan lukeneeni tästä..joo, tää oli just se asia mistä mä en ymmärtäny yhtään mitään. Seuraava tehtävä! Ja mitähän helvettiä tässä pitää tehä?! En ymmärrä ees kysymystä. Viimeinen tehtävä... joo terve!
Jeps, tää koe menee niin uusintaan. Toisaalta, kai se uusinta pitää edes kerran kokea? Vaikka koe menikin huonosti niin tuli siellä kuitenkin reilu kaks tuntia hengattua... ja kaveriaki vähän jeesattua. Istuin tosiaan kaverin vieressä ja kaveri tekee lyhyen matikan koetta... Tunnin jälkeen se ujuttaa meidän väliseinän alta mulle lapun, missä se kysyy oonko käyny kyseisesen kurssin... olinhan mä, pitkänä tosin. Hetki tästä ja väliseinän alta tulee puolet kaverin koepaperista. No kai se on pakko auttaa... eihän mulla mitään tähdellisempää tekemistäkään ollu kun omasta kokeesta en tajunnut mitään. Siinä sitten laskin kaverille tehtävää kun yhtäkkiä kaks maikkaa seisoo mun vieressä... perkele! Valvojan vaihto. Onneks ne ei huomannu, että puolet kaverin koepaperista on mun puolella seinää ja puolet mun suttupaperista sen puolella seinää. Onhan toi vähän riskipeliä, mutta mulla vaan on nyt kauhee tarve koetella rajoja.
No, koe meni siis huonosti, joten ehkä on ihan luonnollista, että sitä myös seurasi joukko onnettomia sattumia. Indeed niistä jo avautuikin.
Tämän päivän opetukset:
1. Älä myöhästy bussista
2. Odota aina kaveria
3. Älä myöskään lähde bussille liian aikaisin
4. Varmista aina selusta, vaikka olisit sanomassa jotain, minkä vain muutama ihminen voi ymmärtää
5. Vaikka todennäköisyys, että juuri se yksi seisoo takanasi (kosketusetäisyydellä) on erittäin pieni, ellei olematon, se on kuitenkin mahdollista
Huomenna on päivä uusi ja mä todella, todella toivon, että huomisesta tulee hyvä päivä!
Groom
maanantai 8. helmikuuta 2010
Pitäiskö nyt itkee vai nauraa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti